Kärsitkö aivosumusta?

Aivosumu on sana, jolla moni kuvailee epämääräisiä oireitaan lääkärin vastaanotolla. Aivosumu ei ole virallinen lääketieteellinen termi, mutta se voi olla hyvä sana kuvaamaan oireita tai oireistoa, joita ei muuten pysty kuvaamaan.

Aivosumua käytetään kuvailemaan omaa oloa usein silloin, kun ajatus ei kulje, on vaikeaa keskittyä ja asioita unohtuu oudolta tuntuvalla tavalla. Aivosumusana voi kuvata osuvasti epämääräisen tuntuisia, mutta elämänlaatua heikentäviä oireita.

Aivosumu ei kuitenkaan ole oma itsenäinen sairaus, vaan se on sana, jolla kuvataan henkilökohtaista kokemusta.

”Kärsin väsymyksestä, hengästymisestä, keskittymiskyvyn puutteesta sekä unohtelusta. Pyysin lopulta ferritiinin mittausta. Syy aivosumuun löytyi: ferritiiniarvo oli aivan liian alhainen.”

Aivonsumun saattaakin monesti aiheuttaa ravinneköydä ruokavalio.

Terveellisen ruokavalion merkitys aivoille

Aivot kuluttavat noin 20 prosenttia kehon kaloreista, joten ne tarvitsevat runsaasti hyvää polttoainetta pitääkseen yllä keskittymiskykyä ja oppimista.

Aivot tarvitsevat tasaista verensokeria ja sen saavuttamiseksi säännöllinen ateriarytmi on tärkeä. Säännöllinen syöminen mahdollistaa myös sen, ettei kerralla tarvitse syödä liian suuria määriä, mikä aiheuttaa uupumusta. 

Aivot tarvitsevat myös tiettyjä ravintoaineita pysyäkseen terveinä. Esimerkiksi folaattia tarvitaan hermoston normaaliin toimintaan.

Tutkimuksissa on havaittu, että aivojen terveydelle hyväksi olevat ruoka-aineet ovat pääosin samoja ruokia, jotka edistävät sydämen hyvinvointia.

Täysjyvätuotteet sisältävät runsaasti suojaravintoaineita ja niiden avulla verensokeri pysyy tasaisempana. Lisäksi ne sisältävät kuituja, jotka auttavat suoliston hyvinvoinnissa. Hyviä esimerkkejä täysjyvätuotteista ovat esimerkiksi täysjyväleipä ja puuro. Viljoista erityisen terveellisiksi on todettu ruis ja kaura.

Tuttu ohje puolesta kilosta kasviksia, hedelmiä ja marjoja päivässä pätee myös aivojen terveyden kannalta. Kasviksia olisi siis hyvä syödä 5–6 annosta päivässä. Marjojen ajatellaan myös parantavan aivosolujen välistä viestintää ja lisäävän aivojen plastisuutta, mikä taas auttaa aivosoluja muodostamaan uusia yhteyksiä.

Omega3 rasvahapot ovat välttämättömiä aivoille

Kala sisältää hyvälaatuista rasvaa ja omega-3 rasvahappoja, joiden säännöllinen saanti on aivoille välttämätöntä. Jos ei syö kalaa, tilannetta voi paikata kalaöljykapseleilla. Rasvaisen kalan sisältämät omega-3-rasvahapot ovat aivoille tärkeitä. Ne auttavat rakentamaan ja korjaamaan aivosoluja, ja antioksidantit vähentävät solujen stressiä ja tulehdustilaa, jotka liittyvät aivojen ikääntymiseen ja neurodegeneratiivisiin häiriöihin, kuten Alzheimerin tautiin.

Sekä pähkinöiden että siementen rasvasta noin 80–90 prosenttia on pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa. Ne pienentävät tutkitusti veren LDL-kolesterolipitoisuutta. Niiden aivoterveellinen vaikutus liittynee osaltaan E-vitamiiniin, joka suojaa soluja vapaiden radikaalien aiheuttamalta oksidatiiviselta stressiltä.

Paljon E-vitamiinia on muun muassa hasselpähkinöissä ja manteleissa. Saksanpähkinän on sen hyvien rasvahappojen vuoksi todettu olevan erityisen hyödyllinen aivojen kannalta.

Erityisesti tumman suklaan kaakaon sisältämät flavonoidit näyttävät olevan hyviä aivoille. Tutkimusten mukaan ne voivat parantaa hermosolujen ja verisuonten kasvua muistiin ja oppimiseen liittyvissä aivojen osissa. Ne voivat myös stimuloida verenkiertoa aivoissa.

Kahvin kofeiini virkistää ja parantaa aivotoimintaa päivän aikana. Hyvään vireystilaan tarvittava kahvin määrä on jokaiselle yksilöllinen. Muista, ettei kahvi kuitenkaan korvaa riittävää unta tai säännöllistä ruokavaliota!