Immuniteettisateenvarjon suojaustehoon voit itse vaikuttaa monin tavoin. Immuunipuolustus on hyvin mutkikas järjestelmä, joka jakautuu eri puolille kehoa. Iho, hengityselimet ja suolisto ovat mukana puolustusrintamassa, samoin imusuonisto, nielu sekä kitarisat ja perna.

Veren valkosolut osaavat tuhota taudinaiheuttajia. Sisäänrakennetun muistitoiminnon ansiosta puolustusjärjestelmämme oppii tunnistamaan eri taudinaiheuttajat ja osaavat tuhota niitä monin erilaisin puolustusreaktioin vielä vuosienkin jälkeen.

Välillä myös jatkuva tukkoisuus ja nuha ovat yleensä signaali ylikunnosta tai -rasittumisesta ja merkki siitä, ettei  saa tarpeeksi lepoa ja palautumista. Kun saat flunssan, yskit ja niiskutat, se ei ole merkki siitä, että immuunipuolustuksesi olisi epäonnistunut, vaan merkki siitä, että se toimii. Yskiminen ja vuotava nenä ovat elimistön keinoja työntää haitalliset virukset, homeet ja mikrobit pois kehosta.

Immuunipuolustuksen hyvän toiminnan kannalta tärkeintä on tasapaino. Puolustustoiminta voi toimia myös vajaa teholla esimerkiksi stressin, ympäristö- tai elintapatekijästä, joka heikentää sen kykyä selviytyä. Elintapojen lisäksi jopa tunteilla ja elämänasenteella on havaittu olevan vaikutusta immuunipuolustukseen.

Univaje lisää tulehdusta edistävien välittäjäaineiden esiintymistä ja nostaa tulehdusarvoa. Tällöin on tärkeää huomioida riittävä lepo. Aikuiset tarvitsevat unta n. 7-8 tuntia yössä, jotta palautuminen on riittävää.

Myös stressin pitkittyessä normaalin immuunivasteen syntymiselle tärkeät elintavat ovat usein vaarassa: uni lyhenee ja huononee, liikunta unohtuu ja ruokatottumukset rapistuvat. Stressaantuneessa elimistössä on enemmän tulehdusreaktioihin liittyviä sytokiineja, ja stressaantuneiden on havaittu sairastuvan flunssaan jopa kaksi kertaa todennäköisemmin.

”Liike on lääke”. Vähintään viisi kertaa viikossa liikkuvilla on lähes puolet pienempi riski sairastua flunssaan kuin vähemmän liikkuvilla ja tämä ei tarkoita viittä raskasta liikunta suoritusta. Kaikki liikunta lasketaan.

Terveellinen ravinto antaa suotuisat elinolosuhteet suoliston terveelle mikrobiomille. Mikrobien kansoittama koko suolistomme on valtava immunologinen elin, jonka tehtävänä on estää haitallisten organismien pääsy elimistöön suoliston kautta. Monipuolinen ja puhdas ruokavalio on tärkeä. Liian karsittu ruokavalio tai liian ravinne köyhä ruokavalio huonontaa suoliston bakteerikantaa. Esim. liian yksipuolinen kasvisten syöminen kasvattaa matalaa bakteerien diversiteettiä ja heikentää immuniteettia.

Täysjyvävilja, kasvikset, hedelmät ja marjat, palkokasvit ja hyvät rasvat parantavat kehon vastustuskykyä myös ehkäisemällä matala-asteista tulehdustilaa, jonka on osoitettu olevan yhteydessä moniin vakaviin, parantumattomiin sairauksiin. Nykyään puhutaankin paljon hiljaisesta tulehduksesta suolistossamme.

Jos vitamiineista on vajetta, se johtuu yleensä yksipuolisesta ruokavaliosta, ja silloin ongelmaa voi korjata vitamiinilisillä, mutta kannattaa kuitenkin korjata tilannetta myös terveellisemmällä ruoalla.

Erittäin tehokkaaksi ruokavalioksi viruksia vastaan ja toisaalta vastustuskykyä boostaava ruokavalio on ns. vähähiilihydraattinen ruokavalio.

Vähähiilihydraattinen toimii todella hyvin myös siksi koska bakteeri-infektiot syövät runsaasti glukoosia eli sokeria, joka ei kuulu ollenkaan vähän hiilihydraatteja sisältävään ruokavalioon. Mitä vähemmän suolistossasi on viruksille ja bakteereille ruokaa sitä vähemmän ne pääsevät läpäisemään suolistoa ja aiheuttamaan tulehduksia.

Mitä vähemmän syö nopeita hiilihydraatteja, erityisesti sokeria ja viljoja, sitä paremmin suolisto voi. Hedelmiä, marjoja ja kasviksia kannattaa suosia hiilihydraatin lähteinä, koska niiden vaikutus onkin erilainen kuin esim. sokerin ja valkaistujen viljojen.

Ketogeeninen tai mahdollisimman vähän hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio auttaa influenssan hoidossa ja siitä toipumisessa lisäten elimistön T-soluja. Ketoosissa aktivoituvat tietyt biokemialliset solut, jotka ovat hyödyllisiä hapetusstressin laskemisessa. Näin ketogeeninen dietti auttaa auttaa suojaamaan influenssan pääsyltä elimistöön.

Hapetusstressiksi kutsutaan tilaa, jossa kehomme vapaiden radikaalien ja antioksidanttien määrä on epätasapainossa. Kun vapaita radikaaleja on kehossamme enemmän kuin antioksidantteja, pääsevät radikaalit hapettamaan eli vaurioittamaan solujamme, mikä voi johtaa monenlaisiin terveysongelmiin.

Paastoamista kannattaa myös kokeilla. Yleisimpiä paastoja on 5:2 tai 16/8 paastot.

Kalorien rajoittamien, kuten ketoosidietti tai paasto, aktivoi autofagiaa eli elimistön luontaista kykyä kierrättää vahingoittuneita soluja energiaksi. Siksi säännnöllinen paastoaminen ja esim. pätkäpaasto saattaa vahvistaa immuniteettia. Paasto myös laskee matala-asteista tulehdusta ja parantaa verensokerin säätelyä. Paaston tukema autofagia on erittäin oleellista myös ikääntymisen oireiden hidastamiseksi.

Ruokavalio joka sisältää värikkäitä kasviksia, hedelmiä, marjoja, pähkinöitä ja täysjyväviljaa on immuunipuolustusta tukevaa. Näissä on runsaasti antioksidantteja. Värikkäissä kasviksissa on etenkin karoteeneja ja marjoissa polyfenoleita. Myös hedelmissä ja täysjyväviljassa on runsaasti vapailta radikaaleilta suojaavia antioksidantteja.

Marjat ja niiden sisältämät vitamiinit sekä kivennäis- ja väriaineet ovat luonnon omia suoja-aineita. Niiden syöminen tukee kokonaisterveyttä ja vahvistaa immuniteettia.

Maitotuotteista suositellaan vain hapatettuja tuotteita, ­kuten piimää, viiliä, jogurttia ja juustoa.

Kauran proteiini on ravitsemuksellisesti korkealaatuista, sillä se imeytyy hyvin. Kaurassa on runsaasti kuitua, josta yli puolet on terveydelle erityisen hyödyllistä beetaglukaania. Kaurasta saa lisäksi muun muassa B-vitamiineja, rautaa, magnesiumia ja sinkkiä.

Vastustuskykyä voi monipuolisen ravinnon ja riittävän levon lisäksi boostata myös ­liikkumalla. Ulkona ja metsässä liikkuminen on kohentaa mieltä ja kuntoa ja nostaa vastustuskykyä.

• Punahattu-uute on loistava tuote ehkäisemään flunssaa.
• C-ja D-vitamiinit ovat yleispuolustajia virustaudeissa.
• Pakuri on suomalainen tehokas immuunijärjestelmän buustaaja.
• Tyrni on yksi parhaista c vitamiinin lähteistä.
• Hunajassa on lääkinnällisiä ja hyödyllisiä ainesosia. Hunajan bakteereita tuhoavien vaikutuksien vuoksi siitä arvellaan olevan hyötyä myös limakalvojen suojaavana hoitona.
• Valkosipuli on tutkimusten mukaan yksi tehokkaimpia luonnonlääkkeitä. Valkosipuli lievittää mm. tulehduksia.
• Punajuurien nitraatit lisäävät typpioksidin tuotantoa, joka vaikuttaa immuunijärjestelmässä ja saattaa estää virusten jakautumista esim. Koronassa.

Probiootit ja prebiotit ovat elimistölle hyödyllisiä bakteereita ja niitä on tutkittu influenssan yhteydessä. Nämä auttavat suoliston bakteerikantaa voimaan paremmin.

Ruoki suolistoasi parhailla mahdollisilla ruoka-aineilla. Prebiootteja saa parsasta, artisokasta, sipuleista, soijapavuista, juustoista, perinteisestä salamimakkarasta, hapatetuista maitotuotteista kuten jogurtista, Yosa-tuotteista, hapankaalivalmisteista ja kombuchasta. Yleensäkin hedelmissä, marjoissa, vihanneksissa, palkokasveissa, siemenissä ja pähkinöissä on prebiootteja.